Kankaissa on ihan selkeästi kausijuttuja ja mieltymysjuttuja ja oivallusjuttuja.
Olen aina ajatellut, että jos haluan mustia, valkoisia tai harmaita vaatteita, menen kauppaan ja ostan sellaisia. Ompelufilosofiani kietoutui alusta saakka väreihin ja niiden uudelleenlöytämiseen.
Mustiin vaatteisiin liittyy hyvin monenlaisia aika pinttyneitä stereotypioita: suomalaisen ihon on liian kalpea, jotta sitä voisi käyttää, mustan vaatteen avulla haluaa kätkeytyä, musta on aina ajatonta ja klassista... Kaikki tämä on varmasti myös tottakin. Ja olen aina ajatellut, että minun mustani on navysinistä, ja että käytän mustaa vain rauhoittamaan vain muuten värikästä kokonaisuutta.
Ja valkoinen on ollut aika lailla out koko kangasvarastostani; valkoinenhan ei ole oikeastaan edes väri. Valkoisen kun pesee kerran, niin se on sitten siinä. Minun ihoni ei päivety ikinä edes sen vertaa, että valkoinen hohtaisi koskaan loppukesästä kauniisti ylläni.
Mustavalkoisessa kombinaatiossa on silti sitä jotakin, varsinkin jos kankaassa on jokin juju. Ostin viime kesän Seppälän alerekistä mustavalkoraitaisen maksimekon, josta tiesin, että en tulisi sitä ikinä pitämään. Kun sain nyt mustavalkoinnoitukseni, leikkasin tuubimekon kahtia, ja ompelin alaosan helman kaveriksi yläosan mustan lyhythihaisen kaarrokemallin lempitunikamallistani.
Huijasin siis ihan pikkuisen :), diagonaaliraidat on istutettu valmiiksi, ja minä vain otin siitä ilon irti! Mutta lopputulos on ihan kiva lisä mustavalkokokoelmaani.
Tilasin Jyväskylän nettikangaskaupasta useammankin mustavalkoisen trikookankaan, ja tämä seuraava on yksi löydöistä. En ollut ikinä tajunnut, kuinka vaikea on löytää mistään tarpeeksi leveää maksiraitaa, ja nyt sen siis viimein löysin - ihan megaraidolla!
Puseromalli on Noshin tunikamallin muunnelma: olen lisännyt upotetut sivutaskut ja savupiippukauluksen.
Sama perusmalli on myös tässä seuraavassa siksak-kankaisessa tunikassa, lisäsin helmaan taitetun kaitaleen ja kaulukseksi ompelin mustavalkoraidallisen resorin. Tämä käy jo polvipituisesta minimekosta.
Samasta nettikangaskaupasta ostin myös tämän kukkatrikoon: peruspuseroita ei vain yksinkertaisesti voi olla liikaa!
Mutta tähän seuraavaan en olisi oikeastaan ikinä ryhtynyt, jos en olisi Pinterestistä äkännyt hienoa mustavihreää, yksinkertaista mallia, jossa helmapalat ovat eri värejä pystysuunnassa, ja yhtä yksinkertaiset, graafiset lapputaskut ovat vastakkaista väriä. Kokeilin ideaa sillä tavoin, että lisäsin toiseen pystypaneeliin kolmannen värin. Minua viehätti Eurokankaan sinapinkeltainen college-kangas, ja päätin lisätä sen kolmanneksi väriksi mustan ja valkoisen rinnalle.
Ja tulihan tästä aika kiva!
