sunnuntai 21. helmikuuta 2016

Kevättalven uutta


Ompeleminen taitaa harrastuksena olla aika vahvasti sellainen, jonka kautta voi työstää mielikuvia ja odotuksia tulevasta. Tähän aikaan alkukevättalven valo suuntaa ajatukset kohti kevättä ja kesää, ja kangaskauppoja kouluaa kevätuutuuksien toivossa.


Tässä Ikasyriltä ja Pienestä hattutehtaasta muutama mukava löytö, jotka väkisinkin vievät ajatukset kesään. Kun tilaa rohkeasti yllätyspussin, saa sananmukaisesti sikaa säkissä, mutta joskus ihan mukavia sellaisia. Yllätyspussissa oli mielenkiintoinen, harjattu pehmeä trikookangas, joka sopi aika hyvin Modan laskostetun mekon harjoituskankaaksi; väri ei ehkä ole ihan omimpia, mutta siinä on kiinnostava metsänvihreä sävy ja solmukuvio: 


Olen aikojen kuluessa ostanut aika monta Marimekon kangasta olohuoneen seinätauluksi. Tässä yksi kevään uutuuskankaista: 


Olen hyödyntänyt kankaita monella tavalla ja tehnyt esimerkiksi essuja, mutta Surrur, tee itsellesi Marimekko -teoksesta löysin kätevän jättikassin ompeluohjeet. Kassi on tukevaa puuvillaa, vuorena on erivärinen kangas, ja kassin voi kääntää. Kassissa mahtuisi roudaamaan vaikka jääkiekkotarvikkeita :)


Kokeilin kaavoittamista tämän yksinkertaisen oloasun avulla. Minulla oli mielikuva pehmeästä kotelomekosta, joka olisi mukava kotioloissa, mutta jonka kanssa voisi kipaista vaikka torille. Kangas on joustovelouria, ja jakku on samaa kangasta kuin mekon helma.


Hihattomassa mekossa on neliskulmainen pääntie alavaroineen, helppo siis toteuttaa.


Joulun jälkeen kokeilin ensimmäisen kerran vaativamman juhlamekon ompelua. Kangas on joustavaa, aika tukevaa jerseytä, ja siinä on keväinen ruusukuvio. Miehusta koostuu kolmesta istutetusta osasta, takana on vetoketju. Helmassa on useampi paljelaskos, ja kokonaisuutena mekko oli aika haastava toteuttaa, mutta onnistuin mielestäni kohtuullisesti :).


Tilasin ohuita puuvillasatiineja useammankinlaisia, ja ajattelin kokeilla niistä liehuvia kesämekkosia ja tunikoita. Marimekon Surrur -teoksesta löysin kivan ja yksinkertaisen Minuuttimekon kaavan, josta tein kaksi erilaista versiota. Sinisessä on takana pieni ympyräleikkaus ja pitsireuna kauluksessa, ja keltaisessa taskut yksityiskohtana.



 Sinisessä mekkosessa on vetoketju sivusaumassa, keltainen on kokoa suurempi.


Siksak-kuvioinen trikoomekko on toteutettu samalla kaavalla kuin juhlamekko. Kun olin leikannut palat, ja ne odottelivat omepluvuoroaan, sattui sellainen haaveri, joka voi sattua vain lapsiperheessä, jossa on uteliaita ja innokkaita apulaisia :) saksimistapaturman vuoksi jouduin lisäämään vyötärölle mustan kiilan poisleikattua kaitaletta korvaamaan. Lopputulos on hieman levoton, mutta se johtuu ehkä enemmänkin kankaasta kuin lisäyksestä :).


Tämä yksinkertaisen näköinen hame on Tilly Wallnesin teoksesta Delphine-kaavalla toteutettu. Takana on upotettu piilovetoketju, jonka ompelua harjoittelin tämän hameen kanssa. Hame on puhtaan yksinkertaisen siluetin vuoksi hämäävän yksinkertaisen näköinen tehdä, mutta ompelutyönä olen käyttänyt siihen ehkä eniten aikaa. Hame vaatii useamman sovituskerran ja muotoilun vartalotyypin mukaan.



Perusvaatteita tulee ommeltua koko ajan tarpeen mukaan. Tämä sininen raitatunika onnistui mielestäni hienosti, siinä on kaunis raglanhihainen, neliskulmainen pääntie ja sivutaskut.


Aloitin joulun jälkeen jumpassa kulkemisen, ja se vaatii tietysti jumppapuseroita: on mukava lähteä haastamaan itseään aina uudessa topissa :)!




Tämä mustavalkoinen toppi on osa kierrätyskangasta; löysin kirpputorilta todella upean maksimekon, josta helmaa lyhentämällä sain kesämekon ja ylläolevan jumppatrikoopuseron.