30.8.2015
Sain ompelustudiooni vihdoin hyllyn kankaita varten, ja mallinukkekin saapui. Minusta on mukava, kun asiat ovat järjestyksessä, ja kangaspakat houkuttelevat hypistelemään aina, kun menen huoneen ohitse.
Joskus mietin itsekin, mikä tässä harrastuksessa on niin koukuttavaa. Mielestäni Kyse on tästä:
värien ja kuosien loputtomasta variaatiosta ja löytämisen ilosta. Kyse on myös lopputuloksesta, erityisesti silloin kun kaava ja kangasvalinta kohtaavat harrastelijan käsissäkin ihan kelvollisena kokonaisuutena.
Oulun Löytö-Pala on yksi parhaista palalöytöjen paikoista - en malttaisi millään laittaa kankaita jonoon odottelemaan seuraavaa omepluaikaa. Tämän päivän löydöt ovat erityisen väriterapeuttisia:
Uusimmasta Ottobre-lehdestä toteutin helpon Twig-jerseytunikan kaavalla seuraavan puolimekkosen. Kaavaan kuuluu sivusaumoihin upotetut pienet taskut, jotka ovat malliltaan jo kolmas opettelemistani. Nämä taskut oli helppo upottaa sivusaumaan, mutta saisivat olla hieman isommat. Hihat ovat mallissa täyspitkät, mutta alkusyksyn lämmmittämissä luokkahuoneissa lyhyet ja kevyet vaatteet ovat mukavampia.
Toisinaan kangas itse kertoo, millainen vaate siitä pitäisi tulla. Tämä syksyruskan huumaava oranssi tuntui sopivat tähän mekkomaisen väljään, trumpettihihaiseen malliin, mutta huolimatta pienestä kaavakoosta lopputulos oli silti aavistuksen verran liian väljä.
En tiedä, menee kai tämä vyön kera.
Syksy ja alkava uusi lukukausi oli mielessäni myös, kun tein näitä toppimaisia yläosia lämpimistä kankaista. Tämä malli on oma kaavoitukseni kaapissani olleesta tunikamallista. Olen lisännyt helmakaitaleen ja erilaisia taskuja. Tässä oranssissa retrotopissa on upoteut sivutaskut. Olen lisännyt valkoiset napit topin rintaosaa rypytyksen yläpuolelle kuvanottotilanteen jälkeen.
Tämä on ehdottomasti yksi lemppareistani. Kangas on erikoista froteen ja velourin sekoitusta, hyvin ohutta tällaiseksi materiaaliksi.
Pidän paljon myös tummansinisestä froteesta. Seilorihenkeä tuo sinivalkoraitainen resori.
Tämä taitaa silti olla ehdottomasti hienoin kangaslöydöistä. Materiaali on joustovelouria, ruskeana ja harmaapohjaisena versiona.
Loppukesästä näytti siltä, että keveille kesämekkosille ei ole oikein tilausta. Tein muutaman peplumhelmaisen yläosan farkkujen kanssa pidettäväksi sitten myöhemmin syksyllä ja talvella neuletakin alla. Rakastan dramaattisia värejä, mutta olen aika arka pukemaan niitä päälleni :), mustilla neuletakeilla voi hienosti hillitä vaikutelmaa, jos sattuu ujolle tuulelle.
Tämä tummansinivalkoinen jerseyneuloksen paisleykuvio on koholla kankaasta, ja kangas on aika tukevaa. Helma on lyhyempi kuin kahdessa seuraavassa.
Tämä turkoosinsininen neulos on myös kohokuvioista, ja tyttöni toiveen mukaisesti lisäsin valkoisen trikookaitaleen fiftarihenkeen.
Tässä paksussa neuloskankaassa on jotakin gobeliinimaista goottijylhyyttä - lempikuvioitani.
Syksyä ajatellen tein myös muutaman peruspitkähihaisen puseron.
Tässä on hyvin mukava ohutta villaneuletta muistuttava rakenne. Kangas on todella joustavaa ja hyvin, hyvin vaikeaa ommella.
Nämä seuraavat T-paitatunikat olen ommellut samalla mallilla. Osassa on rypytys myös takaosan helmakappaleen yläosassa, mutta osasta jätin sen pois kaavaa muuntamalla. Kun ompelee tarpeeksi monta kappaletta samalla kaavalla, alkaa tulla mukava näppituntuma siitä, millä tavalla istuvuutta voi parannella. Tämä navyhenkinen viskoosineulos on todella ohutta ja laskeutuvaa.
Ostin Vaasan-reissulla maksimekon hehkuvan punaisella pionikuviolla, mutta maksimekon käyttötilanteet ovat hyvin harvinaisia (tänä kesänä niitä ei ollut lainkaan :(, joten tein siitä toppitunikan kaavalla vielä käyttökelpoisemman. Helmassa on leveä kuminauha.
Tämä kukkakuvioinen jersey on myös yksi suosikkikuoseistani, mutta se oli mielestäni aika kallista, joten en raskinut ostaa kuin juuri ja juuri tähän malliin riittävän palan.
Riikinkukkokuvio abstraktina toteutuksena on mielikuvitusta virkistävää :), pidän tästäkin todella paljon.
Pienistä paloista teen pieniä välipalajuttuja, marjastuspipoja koko suvulle ja pikkupaitoja pikkuisille.
